Yhteystiedot

Lisää yhteystietosi tähän klikkaamalla salamaikonia, joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle

Reinosta kolumnisti

Torstai 5.10.2017 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

KU_Elavien_kylien_Tuusula_RM_2017-10-05.JPG

Kolumnistinurani alkoi torstaina 5.10.2017, kun Keski-Uusimaa-lehti julkaisi ensimmäisen kirjoitukseni. Ihan yllättäin tämä ei tapahtunut, sillä kollega Toni Hinkka oli pohjustanut asiaa jo vuosi pari sitten ja itsekin olin ollut aloitteellinen asiassa. Vaan näytekirjoituksen kirjoittaminen oli jäänyt tekemättä.

No, nyt sitten otin itseä niskasta kiinni ja kirjoitin päätoimittajalle näytekirjoituksen. Olin päättänyt kirjoittaa aiheesta "elävien kylien Tuusula" ja tämän toteutin. Kirjoitus kelpasi ja nyt sitä sitten ollaan kolumnisti.

Kun Toni kirjoittaa johtamisasioista, minä puolestani kirjoitan paikallista asioista. Lupaan kuitenkin, että otan tuottavuus- ja digitalisaatioasiat - eli lempiaiheet - esille kirjoituksistani mutta ihan takuulla paikallisista, käytännönläheisistä näkökulmista.

Ensimmäinen kirjoitus - Elävien kylien Tuusula - keskittyy siihen, että Tuusulassa on elämää keskuksiksi ylennettyjen kylien Hyrylä, Jokela, Kellokoski ja Riihikallio ulkopuolellakin. Lahelalaiset kun mieltävät itsensä lahelalaisiksi eivätjä hyryläläisiksi. Samaan tapaan ruotsinkyläläiset ovat jotain muuta kuin riihikalliolaisia.

Lue kirjoitus!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kirjoittaminen, vaikuttaminen, Tuusula, Lahela, Ruotsinkylä, Nahkela

Kenelle helvetin pimeimmät paikat on varattu?

Lauantai 22.3.2014 - Reino Myllymäki

oyk_gungkarr.pngRuotsinkylän Myllykylässä ns. Senkkerin alueella sijaitsee pähkinäpensaslehto, joka on suojeltu luonnonsuojelulailla. Ruotsinkylän-Myllykylän II osayleiskaavassa pähkinäpensaslehto pienine suoja-alueineen on esitetty suojeltavaksi mutta ympäristö louhittavaksi.

Kaavamerkinnät ovat:

  • SL = Luonnonsuojelualue
  • EV = Suojaviheralue
  • EO = Maa-ainesten ottoalue
  • M11 = Maa- ja metsätalousvaltainen alue (pilkistää oikeassa alakulmassa)

Osayleiskaava nykymuodossaan mahdollistaa siis Gungkärrin SL- ja EV-alueiden ympäristön louhinnan niin, että mitään ekologista käytävää alueen kaakkoispuolella olevaan maa-ja metsätalousvaltaiseen alueeseen taikka itäpuolella olevaan MY-2 -alueeseen (maisemallisesti arvokas Vähäsuonkallion alue) ei jää jäljelle.

Konkretisoidakseen lopputulosta Ruotsinkylän kyläyhdistys hankki Vastavalo Oy:ltä käyttöoikeuden valokuvaan, joka on otettu Paraisten kalkkilouhoksella vuonna 2011 (c) Anne Saarinen.

gungkarrin_tulevaisuuskuva_pieni.jpg

En tiedä teistä, mutta tämänkaltainen "luonnonsuojelu" ei ole ainakaan minun arvojeni mukaista. On toki totta, että kaavamerkintä ei ole suoraan lupa maa-ainesten ottoon. Mutta jos tarkoitus ei ole koskaan antaa maanomistajlle lupaa maa-ainesten ottoon niin, että kuvan mukainen tilanne mahdollistuu, miksi mahdollistaa se edes kaavassa?

Tuusulan kunnanhallitus esittää Tuusulan kunnanvaltuustolle Ruotsinkylän-Myllykylän II osayleiskaavan hyväksymistä. Asia tulee esille 31.3.2014. Voit vaikuttaa asioiden kulkuun sitä ennen monella tapaa: voit osallistua osayleiskaavan toteutumisen vaikutuksia puntaroivaan mielipidekyselyyn, voit keskustella asiasta kunnanvaltuutettusi kanssa, voit kirjoittaa asiasta lehtien yleisönosastolle jne.

Sillä Dante Aligherin (1265-1321) sanomaksi on laitettu (ainakin Dan Brownin kirjassa Inferno) seuraava lausahdus:

Helvetin pimeimmät paikat on varattu niille,
jotka säilyttävät puolueettomuutensa
moraalisten kriisien aikoina.

Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla 22.03.2014.

3 kommenttia . Avainsanat: Tuusula, Ruotsinkylä, Myllykylä, Senkkeri, Gungkärr, luonnonsuojelualue, louhinta, osayleiskaava

Asiat eivät aina ole niinkuin luullaan

Tiistai 3.12.2013 - Reino Myllymäki

Tein Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivuilla kyselyn, josta poiki tutkimusraportti nimeltä Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Kyselyyni vastasi 50 ihmistä. Otos ei ole suuri mutta varmasti suuntaa antava.

Vaikka paljon on puhuttu - Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivunkin suulla - että verotusasiat olisivat tärkeitä vetovoimatekijöitä, tutkimuksen mukaan näin ei ole.

Sen sijaan ihmiset näyttävät arvostavan sellaisia asioita kuin turvallinen lasten kasvuympäristö (2.), lähikoulut (5.) ja hyvin järjestetty lasten päivähoito (9.) tai puhdas ja turvallinen ympäristö (1.), luonto (3.) ja hyvät retkeily- ja ulkoilumaastot (6.) tai pääkaupunkiseudun läheisyys (4.) ja hyvät tieyhteydet pääkaupunkiseudulle (7.).

Top 10 Vetovoimatekijät -listalta puuttuu sellaiset asiat kokonaan kuin matala kiinteistövero (13.) ja matala kunnallisvero (14.). Kyläkoulukeskustelussa hehkutettu valinnaisten aineiden valinnanvara löytyy sijalta 17. Asiat, jotka olemme tienneetkin olevan rempallaan eli julkinen liikenne löytyy sijalta 16. ja tarjolla olevat työpaikat jumbosijalta ilman ainuttakaan ääntä.

Etelä-Tuusulan asukkaiden mielestä pääkaupunkiseudun läheisyys ja hyvät tieyhteydet pääkaupunkiseudulle ovat merkitsevästi tärkeämpiä kuin tutkimukseen osallistuneiden muualla asuvien mielestä. Siispä Lahelaan ja Ruotsinkylään muutetaan suurelta osin senkin takia, että täältä on lyhyet yhteydet pääkaupunkiseudun työpaikoille ja palveluihin. Mutta kolmas yhtä leimaava piirre on hyvien retkeily- ja ulkoilumaastojen arvostus. Halutaan asua luonnon keskellä tai lähellä, paikassa jossa on hyvät ulkoilumahdollisuudet, lapsille turvallista kasvaa ja käydä koulunsa lähikoulussa.

Tutkimuksen tulokset ovat ristiriidassa kunnan sivistys- ja kasvatustoimen palveluverkkosuunnitelmien ja matalaa verotusta koskevien hokemien kanssa. Pitäisikö tästä keskustella kunnassa poliitikkojen ja virkamiesten kesken nykyistä enemmän?

Tuusulan vetovoimatekijät-tutkimus pdf-tiedostona.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuusula, vetovoimatekijä, kiinnostavuus, muuttovoitto, asukastyytyväisyys